Markus luvut 1-5
Jeshuan (Jeesuksen) sanat ovat sinisellä värillä.
1 luku
1 Jumalan pojan, Messias Jeshuan
evankeliumin alku.
(Osa kreikan
teksteistä jättää ”Jumalan pojan” pois. Itse asiassa koko ensimmäinen luku
vaihtelee epänormaalin paljon kreikan käsikirjoituksista toiseen verrattuna.
Kreikassa on kyllä selvästi kaksi eri käännöslinjaa, joista Bysantti ja Bezae
edustavat toista, ja Sinaiticus toista, mutta yksikään kreikan teksti ei tue
teoriaa, että tämä versio olisi niistä käännetty arameaksi, jakeet eivät mene
yhdenkään mukaan.)
2 Niin kuin on kirjoitettu profeetta
Jesajan kautta, ”katso, minä lähetän minun sanansaattajasi sinun kasvojesi
eteen, joka valmistaa sinun tiesi”.
(Esimerkiksi
tässä Bysantti jättää jostain syystä Jesajan nimen pois, ja sanoo
”profeetoissa”. Edellisessä jakeessa taas Bysantti sanoo samalla tavalla kuin
aramea.)
3 Ääni, joka huutaa erämaassa; valmistakaa
Herran Jumalan tie, ja tasoittakaa hänen polkunsa!
4 Johannan oli erämaassa. Hän kastoi, ja
saarnasi parannuksen kastetta syntien vapauttamiseksi.
5 Ja hänen luokseen meni kaikki Juudean
seutu, ja kaikki Jerusalemin lapset, ja hän kastoi heitä Jordanissa, kun he
tunnustivat syntinsä.
6 Mutta hän, Johannan, oli pukeutunut
kamelinkarvavaatteisiin, ja hänen vyötäröllään oli sidottuna nahkavyö, ja hänen
ruokansa olivat heinäsirkat ja metsähunaja.
7 Ja hän
saarnasi, ja sanoi, ”katso, minun jälkeeni tulee minua voimallisempi, jonka
sandaalien nauhaa en ole arvollinen kumartuneena avaamaan.”
8 Minä kastan teidät veden kautta, mutta
hän tulee kastamaan teidät pyhyyden hengen kautta.
9 Ja niinä päivinä Jeshua tuli Galilean
Natsarethista, ja Johannan kastoi hänet Jordanissa.
10 Ja heti hänen tullessaan vedestä,
näkyi, että taivaat halkesivat, ja henki, kuin kyyhkynen, joka laskeutui hänen
päälleen.
(Targum
Hesekiel 1:1 käyttää erilaista sanontaa taivasten aukeamisesta.)
11 Ja oli ääni taivaista, ”sinä olet
hän, minun rakas poikani. Sinuun minä olen mielistynyt”.
12 Ja
heti se henki vei hänet erämaahan.
13 Ja hän oli siellä, erämaassa, neljäkymmentä
päivää, satanan kiusaamana, ja hän oli niiden olentojen kanssa, ja enkelit
palvelivat häntä.
(Kreikan
transliterointi satana todistaa myös aramean alkuperän puolesta, hebrean
alkutekstissähän sana olisi ha’satan, ilman määräisen muodon alefia lopussa.
Bysantin tekstiryhmässä ”syyttäjä” on laitettu ”zatana”, toisissa ”satana”.
Kreikka käyttää olennoista mytologisten kertomustensa legendaarista hirviötä,
therion, θηρίων, joka on minun mielestäni täysin epäraamatullinen sanavalinta.
Onhan kreikassa oikeitakin eläimiä ja sellaisia, esim.ζῷα? Aramean sanavalinta
antaa ymmärtää, että Jeesus oli juuri niiden valtaistuimen ympärillä olevien
olentojen kanssa (Ilm.4:6), kun kreikka käyttää jotain aivan demonista,
päinvastaista edustavaa. Lukija voi itse päätellä, kumpi on Jeesukselle
sopivampaa.)
14 Mutta sen jälkeen, kun Johannan oli
lopettanut, tuli Jeshua sinne, Galileaan, ja julisti Jumalan kuningaskunnan
evankeliumia.
15 Ja hän sanoi, ”aika
on lopussa, ja Jumalan kuningaskunta on tullut. Kääntykää, ja uskokaa toivon
sanan kautta!”
(Sevarta on
”toivon sana”, evankeliumi. Kreikan evankeliumi, joka lainasanana ensimmäisessä
jakeessa, taas on ”hyvä sanoma” (LXX 2Sam.18:27 ym.) Toisaalta evangelion voisi
merkitä ”sanansaattajan sanomaa”, ilman kummempaa adjektiivia. Sanan rakenne
sinänsä näyttää kuitenkin aramealta.)
16 Ja kun hän käveli Galilean meren
ympäristössä, hän näki Shimeonin ja Andreosin, hänen veljensä, jotka heittivät
verkkoa mereen, sillä he olivat kalastajia.
17 Ja Jeshua sanoi heille, ”tulkaa
minun perässäni, ja minä teen teistä ihmislasten kalastajia”.
18 Ja heti he jättivät verkkonsa, ja
menivät hänen perässään.
19 Ja
kun hän oli kulkenut vähän, hän näki Jakobin, Zebadin pojan, ja hänen veljensä
Johannanin, ja myös ne, jotka olivat veneessä ja järjestelivät heidän
verkkojaan.
20 Ja hän kutsui heitä, ja heti he
jättivät isänsä, Zebadiin, veneeseen, palkkalaisten kanssa, ja he menivät hänen
perässään.
21 Ja kun he tulivat Kapr-Nahumiin, hän
heti opetti sapattina heidän kokouspaikassaan.
22 Ja he hämmästyivät hänen opetustaan,
sillä hän opetti heitä niin kuin se, jolla on auktoriteetti, eikä niin
kuin heidän kirjanoppineensa.
23 Ja
siellä, heidän kokouspaikassaan, oli mies, jossa oli saastainen henki, ja hän
huusi.
24 Ja hän sanoi, ”mitä sinulla ja meillä
on, Jeshua Natsaretilainen, oletko tullut tuhoamaan meidät? Minä tunnen, kuka
sinä olet, sinä Jumalan pyhä!”
25 Ja Jeshua nuhteli häntä ja
sanoi, ”sulje suusi, ja lähde ulos hänestä”.
26 Ja se saastainen henki kaatoi hänet,
ja huusi kovalla äänellä, ja lähti ulos hänestä.
27 Ja he kaikki hämmästyivät ja
kyselivät, toinen toisensa kanssa, ja sanoivat, ”millainen tämä onkaan, ja mikä
uusi opetus tämä on, joka käskyvallan kautta käskee jopa saastaisia henkiäkin,
ja ne tottelevat häntä?!”
(Hebrean ja aramean shma on ”kuulla, totella ja
ymmärtää”, joten kaikki sanat sopivat jakeen loppuun.)
28 Ja heti hänen maineensa levisi kaiken
Galilean alueen kautta.
29 Ja he lähtivät kokouspaikasta, ja
tulivat Shimeonin ja Andreoksen talolle, Jakobin ja Johannanin kanssa.
30 Ja Shimeonin anoppi oli sairas,
kuumeessa, ja he puhuivat hänelle, häntä vastaan.
(’aleih on
sanatarkasti ’häntä vastaan’, tai ’hänen ylleen’.)
31 Ja hän lähestyi häntä, tarttui hänen
käteensä ja nosti hänet ylös. Ja heti hänen kuumeensa jätti hänet, ja hän oli
palvelemassa heitä.
32 Mutta illalla, auringon laskiessa,
hänen luokseen tuotiin kaikki ne, jotka oli tehty sairaiksi ja riivatuiksi.
33 Ja se koko kaupunki oli kokoontuneena
ovelle.
34 Ja hän paransi paljon niitä, jotka
oli tehty sairaiksi, olivat monenlaisissa taudeissa, ja ajoi ulos paljon
riivaajia, eikä sallinut niiden riivaajien puhua, koska he tunsivat hänet.
35 Ja hän nousi paljon ennen aamua, ja
meni erämaan seudulle, ja hän rukoili siellä.
36 Ja Shimeon ja ne, jotka olivat hänen
kanssaan, olivat häntä etsimässä.
37 Ja kun he löysivät hänet, he sanoivat
hänelle, ”kaikki ihmiset etsivät sinua!”
38 Hän
sanoi heille, ”kulkekaa niihin kyliin ja kaupunkeihin,
jotka ovat lähistöllä, että minä myös siellä julistaisin, sillä tätä varten
minä olen tullut.”
39 Ja hän oli julistamassa kaikissa
heidän kokouspaikoissaan, koko Galileassa, ja ajoi pois riivaajat.
40 Ja hänen luokseen tuli spitalinen, ja
lankesi hänen jalkoihinsa, ja pyysi häneltä ja sanoi hänelle, ”jos sinä tahdot,
sinä pystyt puhdistamaan minut.”
41 Mutta hän, Jeshua, sääli häntä, ja
ojensi kätensä, kosketti häntä ja sanoi, ”minä
tahdon. Puhdistu!”
42 Ja siinä hetkessä hänen spitalinsa
meni hänestä pois, ja hän puhdistui.
43 Ja
hän nuhteli häntä, ja lähetti hänet pois.
(Arameassa
kertomus muistuttaa hyvin paljon 4Moos.12 kertomusta Mirjamista, joka omien
pahojen puheidensa rangaistukseksi sai saman sairauden, ja puhdistui Mooseksen
sanan kautta.)
44 Ja hän sanoi hänelle, ”katso,
ettet puhu kenellekään, vaan mene, näytä sielusi papille ja tuo se lahja,
puhdistumisesi puolesta, aivan kuten Moshe on käskenyt, todistukseksi heille.”
45 Mutta kun hän lähti, hän alkoi
julistamaan paljonkin, ja kertoi sen sanan, niin ettei Jeshua pystynyt
avoimesti menemään sisään kaupunkeihin, vaan oli ulkopuolella, autioilla
seuduilla, ja hänen luokseen tultiin kaikista paikoista.
1 Ja Jeshua tuli taas Kapr-Nahumiin,
muutamaksi päiväksi, ja kun kuultiin, että hän on siinä talossa,
(Kaper-Naahum sanotaan eri tavoilla kreikan teksteissä, osassa Kafarnaum, osassa Kapernaum.)
2 Kokoontui niin paljon, ettei heitä
voitu pitää edes oven edessä, ja hän puhui sanaa heidän kanssaan.
3 Ja hänen luokseen tultiin, ja hänelle
tuotiin halvaantunut, kantaen häntä neljän ihmisen välissä.
4 Ja he eivät pystyneet pääsemään hänen
luokseen, väkijoukon tähden. He nousivat katolle, ja poistivat kattotiiliä
siitä paikasta, jossa hän, Jeshua, oli, ja laskivat alas sen vuoteen, jossa
halvaantunut oli makaamassa.
5 Mutta
kun Jeshua näki heidän uskonsa, hän sanoi halvaantuneelle, ”poikani,
sinun syntisi ovat sinulle päästetyt.”
6 Mutta siellä oli fariseuksia ja
kirjanoppineita, jotka istuivat, ja ajattelivat sydämissään,
7 Kenestä tämä puhuu pilkkaa? Kuka
pystyy päästämään syntejä, paitsi yksin Jumala?
8 Mutta Jeshua tunsi, henkensä kautta,
että he ajattelivat tätä sieluissaan, ja sanoi heille, ”miksi
te ajattelette näitä sydämissänne?”
(Kieliopillisesti
täydellinen esimerkki aramean sielu/henki/sydän – sanojen käytöstä. Kreikan
teksteissä jae alkaa aina ”ja heti”, eri sanoja ”sanoi”-verbistä, ja erilaisia
tapoja sanoa tuo ”sieluissaan”. Jos aramea olisi kreikasta käännetty, tämä
jae alk. sanalla א מֵּ חדָׁ ומֵּ)
9 Kumpi on
helpompaa sanoa halvaantuneelle, että ”sinun syntisi ovat sinulle päästetyt”
tai sanoa, että ”nouse, ota vuoteesi ja kävele”?
10 Mutta että
he tietäisivät, että Ihmisen Pojalla on valta maan päällä päästää synnit, hän
sanoi sille halvaantuneelle,
11 Minä sanon
sinulle; nouse, ota vuoteesi ja mene kotiisi.
12 Ja hän nousi silmänräpäyksessä, ja
nosti vuoteensa ja meni ulos heidän kaikkien nähtensä. He kaikki ihmettelivät
yhtäläisesti, ja ylistivät Jumalaa, sanoen, etteivät olleet milloinkaan nähneet
tällaista.
13 Ja
hän lähti taas sen meren luokse, ja kaikki kansanjoukko oli tulossa hänen
luokseen, ja hän opetti heitä.
14 Ja kulkiessaan hän näki Levi’n,
Halfin pojan, joka istui verovirastossa, ja sanoi hänelle, ”tule
perässäni”, ja hän nousi, meni hänen peräänsä.
15 Ja kun hän oli aterioimassa hänen
talossaan, monet veronkerääjät ja syntiset olivat aterioimassa Jeshuan kanssa,
ja hänen oppilaidensa kanssa, sillä heitä oli paljon, ja he tulivat hänen
perässään.
16 Ja
kun kirjanoppineet ja fariseukset näkivät, että hän oli syömässä veronkerääjien
ja syntisten kanssa, he sanoivat hänen oppilailleen, ”miksi hän syö ja juo
veronkerääjien ja syntisten kanssa?”
17 Mutta kun Jeshua kuuli sen, hän sanoi
heille, ”eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan nämä, jotka
ovat sairastamalla sairaiksi tehtyjä. En minä tullut kutsumaan vanhurskaita,
vaan syntisiä.”
(Kaikki
kreikan tekstit sanovat ”sairastamalla sairas” sijasta ”paha”. Eivät terveet
tarvitse parantajaa, vaan pahat.)
18 Mutta Johannanin ja fariseusten
oppilaat paastosivat, ja he tulivat, ja sanoivat hänelle, ”miksi Johannanin ja
fariseusten oppilaat paastoavat, ja sinun oppilaasi eivät paastoa?”
19
Jeshua sanoi heille, ”Voisivatko häävieraat silloin paastota,
kun sulhanen on vielä heidän kanssaan? Eivät!”
20 Mutta ne
päivät tulevat, jolloin sulhanen otetaan heiltä. Silloin, sinä päivänä, he
paastoavat.
21 Ei kukaan
laita uutta kangaspalaa, ja ompele sitä vanhaan vaatteeseen, ettei se uusi ota
täyteyttään siitä vanhasta, ja se repeää vielä enemmän.
(”Täyteytensä”
on tämän vertauksen lisäksi tässä muodossa vain Joh.1:16.)
22 Eikä kukaan
kaada uutta viiniä vanhaan leiliin, ettei se viini halkaise leiliä, ja leili
tuhoudu, ja viini valu pois, vaan uusi viini kaadetaan uusiin leileihin.
23 Ja tapahtui, kun Jeshua meni
sapattina, että hänen oppilaansa olivat kävelemässä pellolla, ja poimivat
vehnätähkiä.
24 Ja fariseukset sanoivat hänelle,
”katso, miksi he tekevät sapattina sellaista, mikä ei ole luvallista?”
25 Jeshua sanoi heille, ”ettekö
ole milloinkaan lukeneet, mitä David teki, kun oli puutteessa ja nälkäinen, hän
ja hänen kansansa?”
(”Hänen
kanssaan”, kuten kreikka sanoo, on toinen mahdollinen lukutapa. Jakeen alku
vaihtelee aika paljon eri kreikan ja koptin käsikirjoituksissa, mutta yksikään
ei mainitse Jeesusta.)
26 Niin kuin
hän astui sisään Jumalan huoneeseen, kun Abiathar oli ylipappi, ja söi Herran
Jumalan alttarin leipää, jota ei ollut luvallista syödä paitsi papeille, ja hän
antoi sitä myös niille, jotka olivat hänen kansaansa.
(Tärkeä asia
tässä on se, että leipä vietiin ”Herran kasvojen edestä”, Jerusalemin
ilmestysmajasta, Öljymäelle Noobiin, ja Jeesus kutsuu juuri sitä Jumalan
huoneeksi. Aristeaan kirje kertoo Noobin linnoituksesta, että siellä uhrattiin
vielä silloinkin, ja tavallisilta ihmisiltä oli sinne pääsy kielletty.)
27 Ja hän sanoi heille, että ”sapatti
on luotu ihmisen tähden, eikä ihminen sapatin tähden.”
(Lainaus on
farisealaisen rabbi Hillelin vastaus, kun häneltä tultiin kysymään, onko
sapattina luvallista auttaa lähimmäistä.)
28 Sen tähden,
hän on sen herra, ja myös sapatin – Ihmisen Poika.
3 luku
1 Ja Jeshua meni taas sisälle
kokouspaikkaan, ja siellä oli yksi mies, jonka käsi oli kuivettunut.
2 Ja he odottivat häntä, että jos hän
parantaisi hänet sapattina, he syyttäisivät häntä.
3 Ja hän sanoi hänelle, miehelle, jonka
käsi oli kuivettunut, että tulee seisomaan keskelle.
4 Mutta hän puhui myös heille, ”onko
sapattina luvallista tehdä sitä, mikä on hyvää, tai mikä on pahaa? Pelastaa
sielu, tai tuhota se?” Mutta he olivat hiljaa.
5 Ja hän katsahti heihin vihaisena,
sillä heidän sydäntensä kovuus oli surullista, ja sanoi sille miehelle, ”ojenna
kätesi”, ja hän ojensi, ja hänen kätensä palautui
entiselleen.
(Sydämen
kovuus, kassioth, on vain tässä yhteydessä käytetty sanonta (esim. Room.2:5),
ja käden ennalleen palauttamisen teknath on tässä muodossa vain tässä
kertomuksessa, synoptisissa evankeliumeissa. Sana on myös Matt.21:16, ”lasten
ja imeväisten suusta sinä ... ylistyksen”.)
6 Ja fariseukset lähtivät sillä
hetkellä, Herodeksen huoneen kanssa, ja pitivät neuvottelua hänestä, että
kuinka saisivat hänet tuhotuksi.
7 Ja Jeshua meni oppilaidensa kanssa
meren luokse, ja Galileasta ja Jehud’sta oli tullut paljon kansaa.
8 Ja Jerusalemista ja Edomista, ja
Jordananin seudulta, ja Tyyrosta ja Siidonista, tuli paljon kansaa hänen
luokseen, sillä he olivat kuulleet kaiken, mitä hän oli tehnyt.
(Suomalaisessa
käännöksessä puhutaan ”suurista teoista”, kreikka taas sanoo, ”kuulleet monet
teot”, ei mitään suurista. ”Suuret teot” näyttää tulevan KJV:stä. ”Tyyro ja
Siidon” ovat kreikkalaiset muodot näiden kaupunkien nimistä. Hebreassa,
arameassa, hieroglyfeissä ja foinikiassa nimet kirjoitetaan näin.)
9 Ja hän sanoi oppilailleen, että
toisivat hänelle veneen, väkijoukon tähden, etteivät he ahdistaisi häntä.
(Ahdistaa, on
chabats, joka on eräänlaista ”tulpan laittamista”, ”tukkimista”, ts. ettei
pääse liikkumaan.)
10 Sillä hän paransi heitä paljon,
kunnes he alkoivat kaatua hänen päälleen sen tähden, että saisivat koskettaa
häntä.
11 Ja nämä, joilla oli saastaisten
henkien vitsauksia, lankesivat maahan hänet nähdessään, ja huusivat ja
sanoivat, ”sinä olet hän, Jumalan poika!”
(Vitsaukset
ovat tässä muodossa UT:n puolella vain tässä, Luuk.7:21 ja 12:48, ja
ilmestyskirjassa. Sanajuuren ensisijainen merkitys on eräänlainen merkki
jostain, johonkin viittaava. Kreikan teksteissä ”sinä olet se Jumalan poika”,
mikä on kieliopillisesti ihan järkevä käännös.)
12 Ja hän nuhteli niitä paljon, etteivät
paljastaisi häntä.
13 Ja hän nousi vuorelle, ja kutsui ne,
jotka hän tahtoi, ja he tulivat hänen luokseen.
14 Ja hän valitsi kaksitoista, olemaan
hänen kanssaan, ja että hän lähettäisi heitä saarnaamaan.
15 Ja
että heillä olisi käskyvalta parantaa sairaat, ja ajaa pois demonit.
16 Ja hän antoi Shimeonille nimen ”Keefa”.
17 Ja Jakob, Zebadiin poika, ja Jakobin
veli Johannan; heille hän antoi nimen ”benai ragshi”, joka on ”ukkosen lapset”.
(Kreikan
”boanerges” on arameasta kopioitu bnrgsh. Ragsh on metelin lisäksi monta
muutakin merkitystä, siksi tarkennus arameassa, normaalisti aramean tekstissä
näitä ei ole. Esim. Hebr.5:14 Rgsh on ”aistit”. Sama löytyy myös verbinä
1Joh.2:3 arameassa, joka olisi sanatarkasti ”Ja tämän kautta
me vaistoamme, että me tunnemme hänet: jos me pidämme hänen käskynsä.”Itse
asiassa sanan ensisijainen merkitys on viha, vapista tai horjua. Jastrowin
sanakirjassa rgsh on lähes koko sivun kokoinen selitys vaihtoehtoja.)
18 Ja Andreos ja Filippos, ja Tolmain
poika, ja Matti ja Tooma, ja Jakob (Halfin poika), ja Taddi ja Shimeon, se
rakentaja
(Rakentaja on
tietysti vain yksi, mutta järkevin vaihtoehto Kananjan merkitykselle. Sana
merkitsee jotain rakennuksen pystyttäjää. Jos sen kääntäisi ”kiivailijaksi”,
tai joksikin vastaavaksi, siinä pitäisi olla vain yksi nun, tupla-nun ei
sellaiseen merkitykseen sovi. ”Tolmain poika” täytyy olla etunimeltään
Nathan’el.)
19 Ja Jehuda Skariota, hän, joka hänet
petti. Ja he tulivat talolle.
20 Ja taas kokoontui kansaa niin,
etteivät he pystyneet syömään leipää.
21 Ja hänen sukulaisensa kuulivat, ja
lähtivät ulos, ottamaan häntä kiinni, sillä he sanoivat, että ”hän on poissa
järjiltään”.
22 Ja ne
kirjanoppineet, jotka olivat tulleet Jerusalemista, sanoivat, ”hänessä on
Baal-Zebub”, ja ”demonien johtajan kautta hän ajaa ulos demoneja!”
(Baal-Zebub,
”Ekronin jumala”, 2Kun.1:3. Kärpästen herra. Kaikki aramean, koptin ja latinan
tekstit sanovat nimen oikein. ”Demonien pää” taas on juutalaisten
kirjoituksissa aina Ashmodii, eli kreikaksi Asmodeus. Toisin sanoen, he
väittelivät keskenään, minkä demonin kautta hän ajaa demoneja ulos. Zebub ei
ollut mikään tavallinen harmiton huonekärpänen, vaan tauteja levittävä, pahaa
aiheuttava;)
23 Ja Jeshua kutsui heitä, ja sanoi
heille, vertausten kautta, ”kuinka
satana pystyy ajamaan ulos satanan?”
24 Sillä jos
kuningaskunta jakaantuu, omaa sieluaan vastaan, ei sellainen kuningaskunta
pysty säilymään.
25 Ja
jos talo jakaantuu omaa sieluaan vastaan, ei sellainen talo pysty säilymään.
26 Ja jos hän,
joka on satana, nousee omaa sieluaan vastaan, ja on jakaantunut, ei hän voi
pysyä, vaan se on hänen loppunsa.
27 Ei kukaan
pysty menemään sisään voimallisen taloon, ja varastamaan hänen omaisuuttaan,
mutta jos hän ensin sitoo sen voimallisen, silloin hän on ryöstävä hänen
talonsa.
28 Amen, minä
sanon teille, että kaikki synnit ja pilkat, joilla pilkataan ihmisiä, annetaan
heille anteeksi.
29 Mutta
kuka pilkkaa pyhyyden henkeä vastaan, hänelle ei ole anteeksiantoa,
iankaikkisesti, vaan hän on oleva syyllinen sillä iankaikkisella tuomiolla.
30 Koska he olivat sanomassa, että
hänessä on saastainen henki.
31 Ja hänen äitinsä ja veljensä tulivat
seisomaan ulkopuolelle, ja lähettivät kutsumaan häntä.
32 Mutta se väkijoukko istui hänen
ympärillään, ja sanoi hänelle, ”katso, sinun äitisi ja veljesi etsivät sinua
ulkona.”
33 Ja hän sanoi ja vastasi heille, ”kuka
on minun äitini, ja ketkä ovat minun veljiäni?”
34 Ja hän katsahti niitä, jotka istuivat
hänen luonaan ja sanoi, ”katso, minun äitini, ja katso, veljeni!”
35 Sillä
joka on tekevä Jumalan tahdon, on minun veljeni ja sisareni ja äitini.
4 luku
1 Mutta hän alkoi taas opettaa meren
rannalla, ja hänen luokseen oli kokoontuneena paljon kansaa, niin että hän
nousi istumaan veneeseen merelle, ja kaikki kansa seisoi maan päällä, meren
rannalla.
2 Ja hän opetti heitä paljon vertausten
kautta, ja puhui opetuksensa kautta.
3 Kuulkaa!
Katso, kylväjä meni kylvämään.
4 Ja kun osa
siemenistä putosi tien sivuun, tuli lintu, ja söi sen.
5 Mutta
toiset putosivat kallion päälle, missä ei ollut paljoa maata, ja se
versoi hetken, koska sitä maan syvyyttä ei ollut.
6 Mutta kun
aurinko nousi, se paahtui, ja kuivettui, koska sillä ei ollut juuria.
7 Ja toiset
putosivat orjantappuroiden keskelle, ja orjantappura kohosi ja tukahdutti sen,
eikä se antanut hedelmää.
8 Mutta
toiset putosivat hyvän maan päälle, ja nousi ja suureni, ja antoi hedelmää; osa
kolmekymmentä, ja osa kuusikymmentä, ja osa sata.
9 Ja hän sanoi, ”kenellä
on kuulevat korvat, kuulkoon!”
10 Mutta
kun he olivat keskenään, kysyivät nämä, jotka olivat hänen kanssaan, niiden
kahdentoista kanssa, tästä vertauksesta.
11 Ja Jeshua sanoi heille, ”teille
on annettu tiedoksi Jumalan kuningaskunnan salaisuuksia, mutta ulkopuolisille
kaikki on ollut vertausten kautta.”
12 Että kun he
näkevät, he näkisivät, eivätkä näe, ja kun he kuulevat, he kuulevat, eivätkä
ymmärrä, että he ehkä kääntyisivät ja heille annettaisiin heidän syntinsä
anteeksi.
13 Ja hän sanoi heille, ”ettekö
te tiedä tätä vertausta? Ja kuinka te tuntisitte ne muut vertaukset?”
14 Kylväjä,
joka kylvi, kylvi sanaa.
15 Mutta
ne, jotka olivat tien sivussa, ovat niitä, joihin sanaa on kylvetty, ja kun
he kuulivat, heti tuli satana ja otti pois sen sanan, joka oli kylvetty heidän
sydämiinsä.
16 Ja ne,
jotka oli kylvetty kallion päälle; nämä ovat niitä, jotka kuulivat sanan, heti
iloiten ottaen sen vastaan.
17 Eikä heille
ole juurta omassa sielussaan, vaan pysyvät tietyn ajan, ja kun tulee ahdistus
tai vaino sanan tähden, he nopeasti loukkaantuvat.
18 Ja ne,
jotka kylvettiin orjantappuroiden keskelle; nämä ovat niitä, jotka kuulivat
sanan,
19 Ja
tämän maailman huolet, ja hyvinvoinnin petos, ja muiden himojen lepo astuu
sisään ,ja sammuttaa sen sanan, ettei hedelmää tule.
20 Ja nämä,
jotka olivat kylvetty hyvään maahan; nämä ovat niitä, jotka kuulivat sanan, ja
ottivat sen vastaan, ja antoivat hedelmää, kolmekymmentä ja kuusikymmentä ja
satakertaisesti.
21 Ja hän sanoi heille, että ”eihän
lamppua tuoda korin alle laitettavaksi, tai vuoteen alle, eikö se laiteta
lampunjalkaan?”
22 Sillä ei
ole mitään peitettyä, joka ei ilmestyisi, eikä mitään salassa olevaa, joka ei
tulisi näkyviin.
23 Jos jollain
on kuulevat korvat, hän kuulkoon!
24 Ja
hän sanoi heille, ”ymmärtäkää, mitä kuulette; sillä mitalla,
jolla te mittaatte, teille mitataan – ja teille lisätään, niille, jotka
kuulevat”.
(Jeesus
kommentoi synagogassa puhuttua Jesajan targumia, lainaus on Jesaja 27:8 aramean
mukaan.)
25 Sillä
sille, kenellä on, hänelle annetaan, ja kenellä ei ole, häneltä otetaan sekin
pois, mitä hänellä on.
26 Ja hän
sanoi, ”samoin Jumalan kuningaskunta on kuin ihminen,
joka heittää siemeniä maahan.”
27 Ja hänen
nukkuessaan se nousee yöllä ja päivällä, ja se siemen kasvaa ja pidentyy, kun
hän ei tiedä.
28 Sillä
maa tuottaa sen hedelmän, ja ensin on nuppu, ja sen jälkeen tähkä, mutta
lopulta sen vehnän tähkän täyteys.
29 Mutta kun
hedelmät ovat kypsyneet, tulee heti sirppi, sillä sadonkorjuu on tullut.
30 Ja hän sanoi, ”mitä
Jumalan kuningaskunta muistuttaa, ja millaiseen vertaukseen sitä verrataan?”
(Aramean
”verrata” on myös ”edustaa”. Kreikan tekstit käyttävät molempia, ja viittaa
siihen, ettei kreikan kääntäjä ollut varma, kumpi on parempi sanavalinta!
31 Se on kuin
jyvänen, sinapinsiemen, joka maan päällä kylvettynä on vähäinen niistä kaikista
siemenistä.
32 Ja
kylvettynä se kohoaa, ja on oleva suurin niistä kaikista yrteistä, ja se tekee
valtavia oksia, niin että linnut voivat tehdä pesää sen varjossa.
33 Jeshua puhui nämä heidän kanssaan
siksi vertausten kautta, että he pystyisivät ymmärtämään.
34 Ja ilman vertausta hän ei puhunut
heidän kanssaan, oppilailleen, vaan keskenään, ja heille hän selitti kaikki
asiat.
35 Ja hän sanoi heille sen päivän
iltana, ”lähtekäämme toiselle puolelle”.
(Toinen puoli
on ’ivraa’. Sama sana kuin hebrean ’ivri’, josta tulee hebrealainen. Sanan
merkitys on kuitenkin ’muukalainen, toinen puoli, muualta tullut, tänne
kuulumaton’.)
36 Ja he jättivät kansanjoukon, ja
veivät hänet veneeseen, ja hänen kanssaan oli muitakin veneitä.
37 Ja tuli valtava myrsky ja tuuli, ja
aallot hakkasivat venettä, ja se oli lähellä täyttyä.
38 Mutta hän, Jeshua, oli nukkumassa
tyynyn päällä, veneen keulassa, ja he tulivat ja herättivät hänet, ja sanoivat
hänelle, ”meidän rabbimme, etkö välitä, että me hukumme?”
39 Ja hän nousi ja nuhteli tuulta, ja
sanoi merelle, ”pysähdy, vaikene!” Ja tuuli lakkasi, ja oli suuri tyyneys.
40 Ja
hän sanoi heille, ”miksi te olette niin peloissanne, ja miksi
teissä ei ole uskoa?”
41 Ja he pelkäsivät suurella pelolla, ja
sanoivat toinen toiselleen, ”kuka tämä siis on, kun tuuli ja meri tottelevat
häntä?”
(”Kirjoitettu on, ettekö pelkää minua, sanoo Herra, ettekö vapise
minun edessäni, joka olen pannut hiekan meren rajaksi, ikuiseksi määräksi,
jonka ylitse se ei pääse; ja vaikka se kuohuu, ei se mitään voi, ja vaikka sen
aallot pauhaavat, eivät ne sen ylitse pääse?" (Jer.5:22). Markuksen
versiossa Jeesus yhdistää itsensä selkeästi tähän ikivanhaan nimeen, jonka
Herra ilmoitti nimekseen Moosekselle palavasta pensaasta. Juutalaisissa
teoksissa ei ole toista vastaavaa myrskyn tyynnyttämistä.)
5 luku
1 Ja hän tuli sen meren toiselle
puolelle, gadaralaisten alueelle.
(Gadar
merkitsee lähinnä jotain aitausta. Toinen puoli on sama sana kuin hebrealainen,
Abrahamista.)
2 Ja kun hän lähti siitä veneestä, hänet kohtasi mies, haudoista, jossa oli saastainen henki.
3 Ja hän asusti haudoissa, eikä kukaan
ollut kykenevä sitomaan häntä kahleisiin.
4 Koska kaikki kerrat, kun hän oli ollut
sidottuna ja kahleissa, hän oli murtanut kahleet ja katkaissut siteet, eikä
kukaan ollut kyennyt häntä hillitsemään.
5 Ja hän oli kaiken aikaa, yöt ja
päivät, niissä haudoissa ja vuorilla, ja hän huusi, ja hakkasi itseään
kallioihin.
(Hakkasi,
sanaa käytetään ensisijaisesti ruoskalla lyömisestä. Toisin sanoen mies ei
kulkenut kivi kädessään, itseään lyöden, vaan ennemmin epileptisesti kaatuili
ympäri kallioita, vuoristossa.)
6 Mutta kun hän näki Jeshuan jonkin
matkan päästä, hän juoksi, kumartaen häntä.
7 Ja hän huusi kovalla äänellä ja sanoi,
”mitä minulla ja sinulla on yhteistä, Jeshua, Jumalan, korkeimman poika? Minä
käsken sinua Jumalan kautta, ettet kiduta minua!”
(Käskeminen
tässä, on eräänlaista vannottamista Tooran mukaan. Täysin rabbiininen termi.
Matt.26:63 ylipappi käyttää samaa sanaa, ja 1Tess.5:27, 1Tim.6:14 Paavali.)
8 Sillä hän oli sanomassa sille
saastaiselle hengelle, että lähtee ulos siitä ihmisestä.
9 Ja hän kysyi häneltä, ”mikä
sinun nimesi on?” Hän sanoi hänelle, ”Legion on
meidän nimemme, koska meitä on paljon.”
(Legion on
esim. Tg Hesekiel 30:9, järjestäytynyt sotajoukko, ja sana on todellakin
aramean alkuperää.)
10 Ja hän pyysi häntä paljon, ettei
lähettäisi häntä sen maakunnan ulkopuolelle.
(Edellisessä
jakeessa he puhuivat monikossa, tässä puhutaan vain yhdestä.)
11 Mutta siellä, sen vuoren luona, oli
suuri lauma sikoja, joita ruokittiin.
12 Ja he, nämä riivaajat, pyysivät häntä
ja sanoivat, ”lähetä meidät näiden sikojen ylle, että menisimme niihin
sisälle.”
13 Ja hän salli sen heille, ja nämä
saastaiset henget lähtivät, ja menivät niihin sikoihin, ja se lauma juoksi
kallion kielekkeelle, ja ne putosivat mereen, noin kaksi tuhatta, ja ne
hukkuivat siihen mereen.
14 Ja nämä, jotka olivat niitä
ruokkimassa, pakenivat ja sanoivat siitä siinä kaupungissa, ja myös kylien
kautta, ja he lähtivät katsomaan sitä, mitä oli tapahtunut.
(Ruokkivat,
voi kääntää myös ”paimensivat”. Ensisijaisesti ravinnon antamista, mutta
paimenkin on sama sana. ”Jotka olivat paimenia” on täysin oikea suomennos, sen
voi kääntää molemmilla tavoilla.)
15 Ja he tulivat Jeshuan luokse, ja he näkivät hänet, joka oli ollut riivattuna, kun hänet oli vaatetettu, ja hän oli selvin päin ja istui; hän, jossa se Legion oli ollut, ja he pelkäsivät.
16 Ja nämä, jotka olivat sen nähneet,
kertoivat heille, että kuinka oli tapahtunut hänelle, joka oli ollut
riivattuna, ja he kertoivat myös näistä sioista.
17 Ja he alkoivat pyytämään häntä, että
hän menisi pois heidän rannikoltaan.
18 Ja kun hän nousi veneeseen, pyysi
häneltä hän, joka oli ollut riivattuna, että saisi olla hänen kanssaan.
19 Eikä hän hylännyt häntä, mutta sanoi
hänelle, ”mene taloosi, omien ihmistesi luokse ja
kerro heille ne asiat, joita Herra Jumala on sinulle tehnyt, ja että hän on
sinut armahtanut.”
20 Ja hän meni ja alkoi julistamaan
kymmenessä kaupungissa sitä, mitä Jeshua oli hänelle tehnyt, ja he kaikki
olivat hämmästyksissään.
21 Ja kun Jeshua oli tullut veneellä
toiselle puolelle, sille toiselle puolelle kokoontui taas hänen luokseen paljon
kansaa, hänen ollessaan meren rannalla.
22 Ja yksi sen synagoogan rabbeista,
jonka nimi oli Joarash, tuli, ja kun hän näki hänet, hän lankesi hänen
jalkoihinsa.
23 Ja hän pyysi häntä paljon, ja sanoi
hänelle, ”minun tyttäreni on tehty sairaaksi. Tule, laita kätesi hänen
päälleen, ja hän parantuu ja saa elää”.
24 Ja
Jeshua meni hänen kanssaan, ja hänen sinne saapuessaan oli paljon kansaa, ja he
estelivät häntä.
25 Mutta siellä oli vaimo, jolla oli
ollut veren vuotoa kaksitoista vuotta.
26 Sellainen, joka oli paljon monien
lääkäreiden taakoittama, ja hän oli tuhlannut kaiken, mitä hänellä oli, eikä
mikään auttanut, vaan jopa enemmän ahdistanut.
27 Kun hän oli kuullut Jeshuasta, tuli
hän siinä kansanjoukon tungoksessa hänen takaansa, lähestyi hänen vaatettaan.
28 Sillä
hän sanoi, että ”jos vain lähestyn hänen vaatteitaan, minä saan elää.”
29 Ja heti se hänen verensä lähde
kuivettui, ja hän tunsi ruumiissaan, että oli parantunut alennustilasta.
(Alennustila,
machuvtha, on 5Moos.28:43 käytetty termi, ei muuallaVT puolella. Nainen tietää
jättäneensä seuraamatta Jumalan ääntä, jonka oli 12 vuotta aikaisemmin kuullut.
Käskyt ja säädökset oli pakko pitää, muuten ei olisi voinut olla tuossa
kansanjoukossa. 5Moos.28:15.)
30 Mutta Jeshua tunsi heti omassa
sielussaan, että hänestä lähti voimaa ulos, ja hän kääntyi kansanjoukon puoleen
ja sanoi, ”kuka lähestyi minun vaatettani?”
31 Ja hänen oppilaansa sanoivat hänelle,
”sinä näet kansanjoukon, joka tungeksii ympärilläsi, ja sinä sanot; kuka minua
lähestyi?!”
32 Ja hän katseli, että näkisi, kuka
tämän oli tehnyt.
33 Mutta
se vaimo, kun hän kunnioittaen ja vavistuksessa tiesi, mitä hänelle oli
tapahtunut, tuli, lankesi hänen eteensä ja sanoi hänelle kaiken totuuden.
34 Mutta hän sanoi hänelle, ”tyttäreni,
sinun uskosi on antanut sinulle elämän. Mene rauhassa, ja ole terve
alennustilastasi!”
35 Ja hänen vielä puhuessaan tuli sen
suuren kokouspaikan johtajia, ja he sanoivat, että ”sinun tyttäresi kuoli.
Miksi sinä enää häiritset sitä opettajaa?”
36 Mutta Jeshua kuuli sen sanan, mitä he
puhuivat, ja sanoi sen kokouspaikan johtajalle, ”älä
pelkää, usko ainoastaan.”
37 Eikä
hän sallinut ihmisten menevän hänen kanssaan, vain Shimeon –Keefa – ja Jakob ja
Johannan (Jakobin veli).
38 Ja hän tuli sille sen kokouspaikan
johtajan talolle, ja hän näki niitä, jotka olivat ylimielisiä, ja he itkivät ja
valittivat
39 Ja hän meni sisälle ja sanoi
heille, miksi te ylpeilette, ja itkette? Tyttö ei ole kuollut, vaan nukkumassa.
40 Ja he nauroivat hänelle, mutta hän
laittoi ulos heidät kaikki, ja otti tytön isän ja äidin, ja ne, jotka olivat
hänen kanssaan, ja he menivät sisään sinne, missä se tyttölapsi makasi.
41 Ja
hän otti sitä tyttölasta kädestä, ja sanoi hänelle, ”tyttö,
nouse!”
(Talitha kuumi
on aramean feminiinimuoto. Bysantti ja valtava määrä muita kreikan versioita
menee tämän mukaan. Osa kreikkalaisista taas on ”korjannut” käskyn hebrean
muotoon jättämällä viimeisen kirjaimen pois. Osa taas korjaa feminiinimuodon
laittamalla talitha sijaan erisnimen Tabitha. Jakeen loppu, ”se on
käännettynä...” puuttuu tietenkin arameasta.)
42 Ja siinä silmänräpäyksessä se
tyttölapsi nousi, ja kulki eteenpäin, sillä se tyttö oli kaksitoista vuotta, ja
sitä ihmeteltiin valtavalla ihmetyksellä.
43 Ja hän käski paljon, ettei kukaan
tästä tietäisi, ja sanoi, että tarjoaisivat hänelle syötävää.
Aramean käännös löytyy täältä http://www.apokryfikirjat.com/markus.pdf
Uuden
Testamentin käännösvertailut aramea ja KR38 https://ut-vertailut.blogspot.com/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti